Helsingin piirin syyskokous 14.11.2019 Itä-Helsingin senioripiirin järjestämänä


Ajankohtaista eläkeläisten verotuksesta – mikä kiristyy ja mikä kevenee seuraavaksi

Katsauksen esitti veronmaksajain keskusliiton toiminnanjohtaja Teemu Lehtinen

Teemu Lehtinen aloitti globaalisti: Trump ja Putin – kauppasodan pelko ja mahdolliset vaikutukset mikäli verokiristyksiä tulee Eurooppaan (mm. Saksan autoteollisuus). Varmuutta Soten vaikutuksista ikääntyvään väestöön ja väestöhuollon rahoitukseen ei ole. Juuri nyt on ajankohtaista pääministeri Antti Rinteen ehdotus puuttua eläkerahoituksiin, jotka on kerätty tulevaisuuden eläkkeisiin.

Kansantalouden ja veroasteen vuoristorata 2011-2020

Politiikalla on nykyään merkitystä bruttokansantuotteet vuosimuutokseen ja veroasteeseen. Teemu Lehtinen totesi, että tällä kaudella verot tulevat nousemaan ja bruttokansantuote laskee.

Palkansaajien vuosien 1991 – 2020 aikana on tuloveroprosentti laskenut alemmissa tulorajoissa selvimmin. Huolestunut pitää olla ensisijaisesti siitä, että vaikka ansiotaso nousee tulevana vuonna ei ostovoima kuitenkaan kasva.

Vaikka palkansaajilla ja eläkeläisillä on lähes sama veroprosentti ei raippaverosta kuitenkaan päästä eroon.  Marginaalivero puraisee erityisesti suurissa eläketuloissa ja saattaa nousta jopa 60 %:iin. Moni eläkeläinen olisi halukas tekemään jotain palkkatyötä mutta vähänkin suuremmissa tuloissa marginaalivero vie hyödyn. Pientä hyötyä pienistä palkkatuloista voi saada kuitenkin erilaisten vähennysten kautta.

Yllättävää oli todeta, miten voimakkaasti eläketuloja tasataan kansaneläkkeellä, takuueläkkeillä ja asumistuilla.

Työeläkemaksuja ansiotuloissa kiristetään, eläketuloissa tasaisempaa; ei korotuksia eikä kevennyksiä.

Palkansaajilla ja eläkkeensaajilla lähes sama veroprosentti, raippaverosta ei päästä eroon

Pääomatuloissa odotellaan piensijoittajien osakesäästötiliä, jolloin verot maksetaan vasta lopullisesta varojen nostosta. Samaa periaatetta on jo noudatettu mm. kasvurahastoissa.

Pääomatulojen verot ja yhteisöverot ovat menneet eri suuntiin:

Vero pääomatulosta on 30 %, yli 30000 €:n  menevältä osalta Sipilän hallitus nosti veron 34 %:iin. Vielä vuonna 2011 oli veroprosentti koko tuotosta 23%.

Eläkeläisten kannalta kuulosti ikävältä Teemu Lehtisen toteamus: työeläkkeet jäävät koko ajan jälkeen reaalipalkkojen noustessa!


Esitelmän jälkeen jatkettiin sääntömääräisen syyskokouksen asioissa. Keskustelua käytiin tulo- ja menoarvion esittelytavasta. Hallituksen esitys hyväksyttiin keskustelun jälkeen muutoksitta. Kokouksen puheenjohtaja Leena Tiittala ohjasi kokouksen päätökset yksimielisyyteen ja lopuksi valittiin yksimielisesti Helsingin kansallisen senioripiirin puheenjohtajaksi vuodelle 2020 Paula Kemppainen Haagan senioreista. Hän on monelle myös tuttu piirin matkoilta. Paula on ansiokkaasti luotsannut Haagan senioreita ja osallistunut sekä Helsingin piirin että Senioriliiton muuhunkin toimintaan. Onnittelemme ja toivotamme hänelle menestystä piirin puheenjohtajan tehtävässä.

Pirjo Venäläinen

Helsingin kansallisen senioripiirin tiedottaja


Toiminnanjohtaja Teemu Lehtinen esitelmöi verotuksesta (Kuva: Erkki Komulainen)
Leena Tiittala puheenjohtajana (seisomassa) ja Raija Anttila sihteerinä saivat kokouksen sujumaan joustavasti (Kuva: Erkki Komulainen)

Valinnat vuodeksi 2020 tehtiin yksimielisesti:

piirin puheenjohtaja 

Paula Kemppainen (Haaga)

piirin hallituksen jäsenet

Ritva Ruokonen (Haaga) 
Leena Söder (Itä-Helsinki) 
Erkki Komulainen (Kaakkois-Helsinki) 
Pirjo Venäläinen (Kanta-Helsinki) 
Harriet Kervinen (Keski-Helsinki) 
Marja-Leena Hassinen (Koillis-Helsinki) 
Kaarina Möller (Käpylä) 
Sirpa Asko-Seljavaara (Lauttasaari) 
Olavi Nieminen (Länsi-Helsinki) 
Leena Tanner (Munkkiniemi) 
Markku Salimäki (Pohjois-Helsinki) 
Ritva Hiironen (Töölö)

Paula Kemppainen on piirin puheenjohtaja vuonna 2020 (Kuva: Pirjo Venäläinen)

Piirin hallituksen syksyn avaus laivaseminaarilla m/s Finlandialla 22.8.2019


Kesätauon jälkeen puhkuttiin intoa syksyn avaukseen. Helsingin kansallisen senioripiirin suunnittelupalaveri pidettiin jo perinteeksi muodostuneena puolen päivän laivaseminaarina.

Senioriliiton jäsenkampanja ja jäsenhankintakilpailu puhutti kokousedustajia. Samaan aiheeseen liittyi Senioriliiton ’Rohkeasti seniori’ –hanke. Mietimme, miten löydämme ne eläkkeelle siirtyvät ja eläkkeellä olevat henkilöt, jotka etsivät sisältöä arkeen. Vanhusneuvosto organisoi Vanhusten viikon lokakuussa – voisiko sieltä löytää uusia jäseniä. Totesimme, että jäseneksiliittymiskynnystä on madallettava ja uuden jäsenen vastaanottoon on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Keskustelua herätti myös ulkomaanmatkat. Kaikille jäsenille ei vieläkään ole selvää, että piirin, liiton ja Patinan matkoille ovat kaikki jäsenet tervetulleita. Harva yksittäinen yhdistys pystyy yksin järjestämään ulkomaan matkaa. Matkavastaava esitteli ehdotukset vuoden 2020 Helsingin piirin matkoiksi – Skotlannin kierros sekä Albania ja Monte Negro saivat vahvan kannatuksen. Syksyn aikana kerromme näistä lisää.

Rivijäsenet ovat yhdistyksille tärkeitä mutta yhtä tärkeää olisi löytää toimijoita toiminnan pyörittämiseen. Puheenjohtaja, rahastonhoitaja, sihteeri – heitä kaikkia tarvitaan yhdistystoimintaan ja virkeän yhdistyksen pyörittämiseen. Toivommekin, että jäsenet eivät pidä taitojaan piilossa vaan lähtevät myös innokkaasti toimihenkilöiksi. 


Teksti: Kikka Venäläinen

Kuva: Erkki Komulainen

Piirin kevätkokous 15.3.2018

"38"

Helsingin kansallinen senioripiiri sulki 38:n kerran tilikirjat ja myönsi hallitukselle vastuuvapauden.

Töölön seniorit tarjosivat upeat puitteet Töölön palvelukeskuksessa kokouksen osanottajille. Tilaisuuden avasi vuoden alusta valittu uusi puheenjohtaja Pirjo-Liisa Kangasniemi Kaakkois-Helsingistä ja toimihenkilöiden valinnan jälkeen puheenjohtaja Olavi Nieminen luotsasi kokouksen yksimieliseen päätökseen.

Kuva 1. Helsingin kansallinen senioripiiri kiitti pitkäaikaista taloudenhoitajaa Leena Konkolaa kuuden vuoden hyvin hoidetusta tehtävästä. Kuva 2. Tarmo Ropponen puhui tulevista eduskuntavaaleista ja mm hybridivaikuttamisesta. Loput kuvat: kokouksen tunnelmia.



Oli aika siirtyä Suomen 38. eduskuntavaaleihin ja gallupeihin 

Toimittaja Tarmo Ropponen otti esimerkin ikään liittyvästä harhakäsityksestä. Kun häntä haastateltiin urasta YLE:ssä kirjoitti toimittaja ’Korkeasta iästään huolimatta hän seuraa edelleen päivän politiikka.’ Valitettavan usein tähän törmää itse kukin arjessa. Kirjoittaja suostui kuitenkin muuttamaan tekstin: ’Hän seuraa edelleen politiikkaa’. Häntä kuunnellessa olisin ollut valmis vielä muuttamaan muotoon ’Hän seuraa politiikkaa!.

Osanottajat viittasivat 100 prosenttisesti kysyttäessä aikoiko äänestää. Silti n. 1,5 miljoonaa äänioikeutettua jättää äänioikeutensa käyttämättä.. Ennakkoäänten osuus on jälleen nousussa mutta loppumarginaalit ratkaistaan kahden viimeisen viikon aikana ennen varsinaista äänestyspäivää,. Tähän ryhmään kuuluvat äänestäjät, jotka miettivät ketä äänestäisi ja kannattaako lainkaan äänestä.

Kannatusennusteet lupaavat juuri nyt SDP:lle vaalivoittoa ja paikkajakokin on jo ennustettu.. SDP menettää 13 paikkaa ja Perussuomalaisetkin 17 paikkaa vaikka ovat ennusteiden sijalla viisi. Suurin putoaja olisi Kokoomus, jonka ääniä mennyt Vihreille ja Perussuomalaisille. Paikkaluku kasvaisi kuitenkin hieman. Tarmo Ropponen muistutti, että nämä ovat ennusteita mutta suuntaa antavia. Paras ennuste saadaan vaali-iltana klo 21.30, jolloin ennakkoäänet on laskettu ja YLE julkaisee ennusteensa.

Pientä veikkauspeliä voi itse kukin pelata. Ropponen ennusti ettei Väyrynen ja LiikeNyt saa yhtään edustajaa. Mene ja tiedä! Ennustajaeukoksi on vaikea päästä!


Hybridivaikuttaminen eduskuntavaaleissa

Tarmo Ropponen oli sitä mieltä, että niin kauan kuin lyijykynää ja äänestyslappua käytetään ei vaalitulosta voi manipuloida. Sen sijaan valeuutiset ja sosiaalisessa mediassa esiintyvä haitallinen kirjoittelu saattaa luoda yhteiskunnallista epävarmuutta tai haittaa puolueen tai ehdokkaan imagolle. Tässä on vastuu pitkälti lukijalla.

Vaalihumua riittääkin pitkään. Eduskuntavaalien hallitusneuvottelut on hoidettava tyylikkäästi samaan aikaan kun kampanjoidaan EU-vaalien kanssa ja vaaliähkyä saattaa vielä riittää mahdollisiin maakuntavaaleihin.

Nyt jäämme odottamaan tuloksia – sitä ennen itse kukin voi ainakin houkutella lähimmäisiään vaaliuurnille ja lähteä vaikkapa vaaliavustajaksi tarvittaessa.


Pirjo (Kikka) Venäläinen, Kanta-Helsingin kansalliset seniorit ry, Helsingin senioripiirin tiedottaja



   

Vanha ja uusi hallitus kokoontuivat 14.12.2018


Vanha hallitus piti viimeisen kokouksensa ja uusi hallitus järjestäytyi. Uuden hallituksen roolit jäivät vielä osittain auki.

Syyskokouksessa 16.11.2018 päätettiin hallituksen esityksen mukaisesti hallituksen jäsenmääräksi 12, joka toteuttaa periaatteen yksi jäsen per yhdistys.

Hallituksen esityksen mukaisesti piirihallituksen jäseniksi valittiin yksimielisesti

Paula Kemppainen (Haaga)

Leena Söder (Itä-Helsinki)

Erkki Komulainen (Kaakkois-Helsinki)

Pirjo Venäläinen (Kanta-Helsinki)

Veli Hynninen (Keski-Helsinki)

Ilona Karalahti (Koillis-Helsinki)

Kaarina Möller (Käpylä)

Sirpa Asko-Seljavaara (Lauttasaari)

Olavi Nieminen (Länsi-Helsinki)

Leena Tanner (Munkkiniemi)

Markku Salimäki (Pohjois-Helsinki)

Mailis Virolainen (Töölö)

Leena Tiittala (pj 2015-2018) luovuttaa pj:n nuijan syksyllä valitulle Pirjo-Liisa Kangasniemelle




Helsingin kansallisen senioripiiri ry:n syyskokous 16.11.2018



Tällä kertaa paikkana oli Pitäjänmäen kirkon seurakuntasali. Kokous alkoi ko 13.00. Järjestävän yhdistyksen (Länsi-Helsinki) pj Leif Bjugg lausui kokouksen osanottajat tervetulleeksi Pitänmäen kirkon seurakuntasaliin. Väistyvä piirin pj Leena Tiittala avasi kokouksen. Syyskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Olavi J. Nieminen ja sihteeriksi Raija A. Anttila. Kokoukseen osallistui 27 valtuutettua ja 13 muuta osallistujaa. Leena Tiittala selosti vuoden 2019 toimintasuunnitelmaa. Keskustelua käytiin Liiton esittömistä viidestä kohdasta ja mahdollisen kesäohjelman mahdollisuuksista. Piirin taloudenhoitaja Leena Konkola selosti vuoden 2019 talousarviota. Ongelmallisena pidettiin Liiton osuutta, mikä jättää yhdistyksille varsin pienen oman liikkumavaran. Piirihallituksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti ensimmäiselle kaudelleen astuva Pirjo-Liisa Kangasnienmi. 12 hallituspaikkaa täytettiin yhdistysten ehdotusten mukaisesti pääsääntöisesti yhdistyaten puheenjohtajilla. Pj päätti kokouksen n. klo 13.30.



Pj ja sihteeri työssään

Tämän jälkeen saapui kansanedustaja Ville Rydman, joka antoi poliittisen katsauksen Eduskunnan nykyhetken tärkeimmistä lakihankkeista. Erityisen painon sai tiedustelulaki ja sen valvontamekanismi. Myös sote-tilanne tuli käsitellyksi. Eduskunnan valiokunnilla on varsin ruuhkainen tilanne, kun lisäksi pitää käsitellä budjettiin liittyvä lainsäädäntö.

Kokousjärjestelyt sujuivat hyvin ja noin klo 14.40 kokousväki hajaantui kokouspaikalta. Kiitoksia järjestelyistä Länsi-Helsingin seniorit ry! 

Kokouksen osallistujia